Kielikampusseminaari 9.2.2011 – Opetusministeri Henna Virkkusen puhe

 

Kirjoitukseni aiheena on yllä oleva puhe, joka löytyy täältä.

Virkkusen puhe käsitteli suomalaisten kieltenopiskelua, sen järjestämistä ja epäkohtia. Aluksi vierailija esitti omia näkemyksiään kieltenlukemisen tärkeydestä: kieliä tarvitaan matkustellessa, työelämässä, seurustellessa muiden ihmisten kanssa ja se lisää myös eri kulttuurista tulleiden välistä kunnioitusta.

Mielipiteitä lauottiin myös kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna, lähinnä Suomen asemasta EU:ssa, Eurooppa-neuvostossa ja Pohjoismaisissa yhteistyöelimisissä, ja kuinka Suomi on näin ollut toteuttamassa kielenopetuksen kehitystyötä ulkomaita myöten.

Ministerin mielestä on erittäin outoa, että kieltenopiskelu, varsinkin peruskouluissa englantia lukuun ottamatta on vähentynyt, vaikka maailma on globaalisoitunut ja Suomi monikulttuuristunut. Syiksi tähän hän esittää vanhemmilla sukupolvilla olevaa pinttynyttä ajatusta siitä, että ainoastaan englannin kielellä pärjää, kuntien säästötoimia vapaavalintaisten kielten opetuksessa ja niiden ryhmäkokovaatimusten turhaa liioittelua.

Kuntien asennetta on parannettu ottamalla erityinen rahoitus kieliopintojen parantamiseen, johon hyvin moni on lähtenyt mukaan. Ministeri on myös ehdottanut uudenlaista tuntitavoitejakoa, mutta kepulaiset eivät tätä hyväksyneet. Hän kuitenkin seisoo vielä ehdotuksiensa takana.

Mutta kaikkein eniten Virkkusen saa hiilestymään Itä-Suomessa tehty esitys venäjän kielen vaihtamisesta ruotsiin. Joissakin kouluissa ei tarjota riittävästi Venäjän kielen opetusta, ja se pitäisi ministerin mielestä olla peruspalvelu alueella, jossa kyseisen kielen osaaminen olisi tärkeää. Hän ehdottaakin, että venäjän opiskelu voitaisiin aloittaa jo ala-asteella.

Huolestuttavaa myös on muidenkin ulkomaisten kielten asema. Saksan lukeminen on laskenut. Ranska oli suositummillaan EU:hun liittymisen aikaan, mutta myös sen opiskelu on lähtenyt laskuun. Italiaa ja muita pienempiä kieliä luetaan erittäin vähän. Ainoa valopilkku on espanja, jonka lukeminen on kasvanut.

Puhetta riitti myös omista kansalliskielistä. Eniten aihetta saatiin ruotsin kielen asemasta. Valtakunnallisesti ruotsin opinnot ovat riittämättömiä kaikilla opetusasteilla, myös virkamiesruotsi saa Virkkuselta risuja ruusujen sijasta. Huomiota saivat myös pienemmät kotimaiset kielemme, saame ja romanikieli.

Ugh! Kansa on puhunut!

Ongelmien ratkaisemiseksi on pähkäilty työryhmää, joka käy läpi kaikki koulutusasteet ja arvioi virkamiesruotsin opetuksen tasoeroja korkeakouluissa. Myös maahanmuuttajien ruotsin kielen vapautuksiin käydään kiinni.

Puheensa lopuksi Virkkunen ottaa esille kansallisen kielistrategian perustamisen, jolla voitaisiin ehkäistä kielipoliittisten päätösten vaikutuksia pitkällä aikatähtäimellä. Strategiassa asetettaisiin tavoitteet ja toimenpiteet miten voitaisiin vahvistaa ja monipuolistaa ulkomaalaisten kielten opetusta kaikilla opetusasteilla. Ajatuksissa on myös peruskoulutuksen ja lukioiden tuntijaon uudistaminen.

Viimeisinä sanoinaan ministeri antaa kiitokset Kielikampukselle ja toivoo, että kaikki olisivat aktiivisesti mukana julkisessa keskustelussa aiheesta ja toisivat omia mielipiteitään esille.

Esiintyjänä Virkkunen oli melko vakuuttava. Puhetyyli oli jämäkkä ja selkeä. Hän ei kyllä käyttänyt tilaa pahemmin hyväkseen ja käytti ehkä ns. lunttilappujaan aika ahkeraan. Kuitenkin hän vaikuttaa hyvältä ja varmalta puhujalta.
 

Pretax - Mirja Vänttinen

Kirjanpito sanana tuo ensimmäisenä mieleen toimiston nutturapäät pitämässä kirjaa tylsässä konttorissa, ja että työ olisi hyvinkin epäsosiaalista. Toisin on, jos on uskominen Pretax – yhtiön pohjois-karjalan yksikön vetäjään ja johtajaan, Mirja Vänttiseen. Pretax yhtiö on tilitoimisto, joka toimii Accountor Group liikkeen alaisena, pohjois-karjalan yksikköön kuuluu 38 henkilöä. Accountor Groupin liikevaihto oli 180 miljoonaa v.2011 eli mistään pienestä lanseerauksesta ei ole kyse.

Vänttinen vieraili kampuksellamme 7.11 ja kertoi hieman itsestään ja kirjanpitäjän arjesta. Hän on suorittanut Yo-merkonomi tutkinnon, mutta urakehittyvänä naisena hän jatkoi vielä kauppatieteen maisteriksi, josta valmistui v. 2010. 

Hän painotti vierailussaan opiskelun tärkeyttä, ja sitä miten tämäkin ala voi olla juuri se tulevaisuuden ala, jota tulet itse tekemään. Hän kertoi kuinka hyvä CV vaikuttaa työnhaussa sekä siitä että kokemus alalta tulee konkreettisesti työtä tehdessä, sen osoittaakin jo harjoittelijat joita yhtiö ottaa vuosittain. Harjoittelijoilta ja työntekijöiltä muutenkin hän odottaa asiakaspalvelu alttiutta, tietotekniikka taitoja, kielitaitoa, alan ymmärrystä, asennetta, tilannetajua sekä tietenkin jonkinlaista työkokemusta. Opinnäytetöiden teko yhtiölle on myös mahdollista.

Kirjanpito on yksinkertaisimmillaan sitä että ottaa selvää mistä raha tulee ja mihin sitä menee. Tilitoimisto mahdollistaa tämän yrityksille jotka haluavan ulkoistaa oman kirjanpitonsa. Muita palveluita ovat mm konsultointi ja laskutuksen neuvonta. Kirjanpitäjän on oltava luotettava, tarkka, sosiaalinen, omanaloitteinen, sekä nykyään tarvitaan paljon palvelualttiutta. Kirjanpitäjä alana on muuttunut vuosien ajalla todella paljon. Se ei ole enää yksinäistä puurtamista oman työpöydän takana, vaan tiimin kanssa yhteen hiileen puhaltamista. Yksikön vetäjänä hän pyrkiikin ottamaan työntekijöiden hyvinvoinnin huomioon, vaikka hän omien sanojensa mukaan ”maalaa isolla pensselillä”, eikä pinna aina riitä kaikkeen.

Mirja Vänttinen puhujana oli todella itsevarma eikä hänen esityksensä tuntunut mitenkään pakkopullalta. Hän piti yleisön mielenkiintoa yllä kysymällä yleisöltä kysymyksiä alaan liittyen sekä käytti hauskoja sananparsia puhuessaan. Itseironia alaa kohtaa oli myös osuvaa, sillä tämän luennon jälkeen alkoi jo oma mielenkiinto muuten niin naispainotteista alaa kohtaan syntyä. 

Mirja Vänttinen, Pretax

7.11 vierailijanamme kävi Mirja Vänttinen Pretax:sta(taloushallinnon palveluyrityksestä). Vänttinen toimii tällä hetkellä Pretax:n Joensuun alueen johtajana. Hän on käynyt alun perin yo-merkonomi tutkinnon, mutta valmistui 2010 yliopistosta kauppatieteiden maisterina. Näiden lisäksi hän on suorittanut NKM-tutkinnon sekä MBI-tutkinnon. Vänttinen korosti esityksessään elinikäistä oppimista. Koulun penkiltä ei kukaan saa ammattipätevyyttä, vaan varsinainen oppiminen alkaa vasta työelämävaiheessa.

Suomessa on tällä hetkellä yli 4000 tilitoimistoa ja näissä 11 000 työntekijää. Yritysten koot vaihtelevat yhden ja viidenkymmenen välillä, mutta hyvin usein ne ovat juuri yhden hengen yrityksiä, sillä keskikoko on vain 1.5hlö.  Taloushallintoliittoon hyväksyttyjä tilitoimistoja on puolestaan 760 ja työntekijöitä heillä 4200. Näillä on asiakkaine peräti 120 000 yritystä.

Tilitoimistoala on tällä hetkellä muuttumassa ja pienillä yrityksillä on tänä päivänä vaikeuksia pysyä mukana kilpailussa. Tilitoimistoala on sähköistymässä kovaa vauhtia ja näin mm. laskuja voidaan käsitellä huomattavasti entistä nopeammin ja työvaiheita karsia pois. Sähköistyminen ei kuitenkaan ole ilmaista ja budjetti voi helposti tulla pienillä yrityksillä vastaan.

Kirjanpitovelvollisuus koskee kaikkia yrityksiä Suomessa ja siitä vastaa yritysjohto. Johto voi päättää hoitaako se itse kirjanpidon vai ulkoistetaanko se ammattilaisille. Kirjanpidon avulla saadaan selvillä mistä yrityksen rahat ovat tulleet ja mihin ne on käytetty. Kirjanpidon avulla yrityksen ja yrittäjän varat, menot ja tulot pidetään erillään toisistaan.

Vänttinen korostaa, että kirjanpitäjän tulee olla tarkka, täytyy olla kiinnostunut numeroista, pitää osata tulla asiakkaiden kanssa toimeen sekä tulee olla ammattitaitoa rahoituksesta, laskentatoimesta ja oikeudesta. Vänttinen sanoi, että kirjanpitäjän ammatti on tulevaisuudessa muuttumassa yhä enemmän asiakaslähtöiseen suuntaan, eikä tämän hetkinen kuva kirjanpitäjästä näppäilemässä päivästä toiseen kirjoituskonetta enää pidä paikkaansa. Tänä päivänä kirjanpitäjän ammatti alkaa olla ehkä hieman arvostetumpi kuin ennen, sillä hyvän tilitoimiston löytäminen yritykselle on ensiarvoisen tärkeää. Tilitoimistoilta edellytetään mm. tarkkuutta, ammattitaitoa, aikataulujen pitävyyttä, tehokkuutta ja selkeyttä.

Vänttisen mukaan tilitoimistoalalla voi ylentyä esimerkiksi seuraavalla tavalla: Tilitoistotyöntekijästä asiantuntija tehtäviin. Siitä esimiestehtäviin, jonka jälkeen hyviin konsultin hommiin ja lopulta yrityksen talousjohtajaksi. Käytännössä tämä ei kuitenkaan varmasti onnistu ilman lisäkoulutusta ja pitkää työkokemusta. Normaalilla kirjanpitäjällä palkka ei ole kuitenkaan kovin hyvä. Koulun penkiltä tullessa palkat pyörivät noin 2000 euron paikkeilla ja 2500 euroa alkaa olla jo hyvä palkka kirjanpitäjälle.

Vänttinen suuntasi hyvin esitystä myös selkeästi tradenomiopiskelijoiden työharjoitteluun ja opinnäytetyöhön. Heillä on tällä hetkellä neljä harjoittelijaa, jotka hoitavat mm. kirjanpitäjän tehtäviä, järjestävät asiakastapaamisia ja ottavat palautetta vastaan asiakkailta. Opinnäytetyön voi tehdä esimerkiksi asiakashuolenpidosta. Hyvän CV:n tekeminen on tärkeää. Vänttinen painotti henkilökohtaiseen kontaktiin pyrkimistä ja tuomaan omaa persoonaa esille. Myöhemmin työpaikkaa hakiessaan työkokemus on tärkeää ja etenkin harjoittelupaikan valitseminen on todella tärkeää.

Vänttinen oli esiintyjänä todella vakuuttava. Hän puhui selkeästi, kuuluvasti, itsevarmasti sekä asiantuntevasti. Power Point esitys toimi hyvin taustatukena, mutta pääpaino esityksessä oli kuitenkin esiintyjän kuuntelemisessa. Esitys oli mielestäni erittäin hyvä ja se antoi paljon lisätietoa tilitoimistoalasta sekä kirjanpitäjän työstä. 

Harri Karttunen, Lemonsoft

45-vuotias Harri Karttunen kävi luennoimassa meille yrittäjyydestä. Hän kertoi mm. miten tullaan yrittäjäksi ja mitä haasteita yrittäjyydessä voi olla. Hän kertoi myös yrityksen perustamisesta kaiken mitä siitä tulee tietää. Hän on ollut yrittäjä todella pitkään joten häneltä löytyy kokemusta kertoa näistä asioista.

Karttunen on tällä hetkellä sijoittajana ja osakkaana Lemonsoft nimisessä yrityksessä. Se on perustettu vuonna 2006 ja siltä löytyy toimipisteet Joensuun lisäksi Vaasasta ja Helsingstä. Lemosoft on ns. toiminnanohjausjärjestelmä. Se on siis tarkoitettu yritysten liiketoiminnan ja hallinnan kehittämiseen. Jokainen asiakas pystyy itse muokkaamaan ohjelmistosta haluamansa näköisen.

Esiintyjänä Harri Karttunen oli varma ja kokenut mutta hieman sulkeutunut. Kaikesta huomaa että hän on esiintynyt uransa aikana useaan kertaan mutta esiintymistä ei ehkä ole tullut harjoiteltua hirveästi. Hän seisoi koko esityksen ajan samassa nurkassa ja piti toista kättään taskussa koko ajan. Myöskään interaktiivisuutta ei esityksessä juuri ollut vaan muutama kuulija kyseli häneltä omatoimisesti. Kokonaisuutena esitys ei herättänyt hirveästi kiinnostusta asiaa kohtaan mutta ne jotka ovat kiinnostuineita, saivat varmasti kaiken tarpeellisen tiedon.

KK-Kuvan Kari Kuskelin

KK-Kuvan yrittäjä Kari Kuskelin vieraili koulullamme 3.10.2012 ja kertoi työ- ja yrittäjäelämästään. Vierailijamme isä oli ammatiltaan valokuvaaja, ja Kuskelin päätikin jatkaa isänsä jalanjälkijä. Karilla ei ole valokuvaajan eikä yrittäjyyden koulutusta. Nykyään Kuskelin pyörittää KK-Kuvaa ja on mukana kuvaverkon hallituksessa.

Nuorena Kuskelin perusti yrityksen, mutta pian joutui vaihtamaan paikkakuntaa ja jätti yrityksen kavereidensa hoidettavaksi, joiden takia se jouduttiin lopettamaan. Sopimukset oli tehty suullisina, ja Kuskelin joutui huonoon asemaan. Tässä vaiheessa luentoa Kuskelin painottaa, että sopimukset pitää tehdä aina kirjallisessa muodossa.

Karille tarjottiin töitä Vaasasta, joihin hän tarttuikin. Kuitenkaan luvatut työsuhde-edut eivät pitäneet paikkaansa ja työalueenakin toimi koko Suomi. Kuskelin toimi yrityksessä vuoden, minkä jälkeen vaihtoi työpaikkaa.

Kuskelin toimi pitkään Kuva Samo Oy:ssä ensin pääkaupunkiseudulla, sitten Lappeenrannassa. Vaikka hän toimikin palkkatöissä, oli hänen arkensa kuin yrittäjän arkea. Vuonna 1987 hänelle ehdotettiin lähteä yrittäjäksi Itä-Suomeenn, hän tarttui tilaisuuteen ja perusti KK-Kuva Oy:n. Yrityksellä oli kuitenkin erääntyviä velkoja, mutta rahaongelmat ratkaistiin maksusuunnitelmalla. Tämä on toinen asia jota Kuskelin painottaa: jopa suuret velat pystytään maksamaan erissä, kun niistä sovitaan. Nykyään yritys kuvaa yli puolet suomalaisista koulukuvista.

Esiintyjänä Kari Kuskelin oli luotettava ja rauhallinen. Tilaa hän ei käyttänyt lainkaan, mutta käsiä jonkun verran.

Mauri Lehtovaara, LähiTapiola

Lehtovaaran Mauri kävi puhumassa meille franchising-yrittäjyydestä. Kaikille paikalla olleille, jotka hetkeksi malttoivat luopua Angry Birdsin pelaamisesta, valkeni franchise-yrittäjyyden perusajatus. Näin kävi myös itselleni. Ennen esitystä minulla ei ollut harmainta aavistusta siitä mitä franchise-yrittäjyys on, saati miten se kirjoitetaan. Nyt minulla on jonkinlainen käsitys kummastakin.

Lehtovaaran esityksen keskeisin viesti oli, yllätys yllätys, saada läsnäolijat tietoisiksi siitä mitä franchising-yrittäjyys on. Itse en pitkästytä blogin lukijoita referoimalla Lehtovaaraa, sillä oletan, että jokaisella tulevalle tradenomilla viimeistään tässä vaiheessa opiskeluja on jo jonkinlainen käsitys aiheesta. Toinen, omasta mielestäni tärkeämpi viesti, oli verkostoituminen. Lehtovaara peräänkuulutti suhteiden luomista ja verkostoitumisen merkitystä liike-elämässä.

McDonalds- ja Subway-esimerkit pitivät nälkäisten opiskelijoiden mielenkiintoa yllä. Lehtovaara muisti kuitenkin ruoka-aiheisten esimerkkien ohella mainita myös, että LähiTapiolassa voi avata pankkitilejä, sekä neuvotella lainoista että henkivakuutuksista.

Lehtovaara vei esityksen kunnialla alusta loppuun Powerpoint-esitys tukenaan. Se, että kaksi kuukautta luennon jälkeen osaan sanoa mitä franchising-yrittäjyys on, kertoo Lehtovaaran onnistuneen esityksessään. Tosin tähän voi olla osasyynä myös se, että muillakin tunneilla asiaa on avattu. Kokonaisuudessaan esitys oli kuin oma tulkintani Aikuinen nainen-kappaleesta karaokebaarissa: perusvarmaa suorittamista, muttei erotu joukosta.

22.10 tutustuttiin ELY-keskukseen

Kuva lainattu täältä

Maanantaina 22.10 luennollamme vieraili hallintotieteen maisteri, Ylijohtaja Arto Niirainen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus). Niirainen kertoi hieman itsestään ja perehdytti meidät yleisesti ELY-keskuksen toimintaan, tehtäviin ja palveluihin.

Niirainen ei nostanut esityksessään mitään erityisiä asioita ylitse muiden vaan kertoi ELY-keskuksen henkilöstöstä, tehtävistä ja toiminnasta, ajankohtaisista asioista, tulevaisuudesta, TE-keskukseta yleisesti.

Tehtäviä ja toimintaa..
ELY-keskukseen toimintaan kuuluu:

• ympäristönsuojelu, alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus, luonnonsuojelu, ympäristön tilan seuranta, vesivarojen käyttö ja hoito

• Yritysten rahoitus-, neuvonta- ja kehittämispalvelut, työllisyysperusteiset tuet ja työvoimakoulutus, kalatalous- ja maatila-asiat, maahanmuuttoasiat ja EU:n rakennerahastohankkeet

• ammatillinen koulutus-, liikunta-, kirjasto-, opetus- ja nuorisotoimen tehtävät

• maanteiden kunnossapito, tiehankkeet, liikenteen lupa-asiat, liikenneturvallisuus, joukkoliikenne ja saaristoliikenne

Apua yrittäjälle
Yrittäjät voivat saada ELY-keskukselta esimerkiksi erilaisia rahallisia tukia toimintaansa, yritysneuvontaa, sekä erilaisia ympäristölupia niitä tarvitseville. 
 

Paljon uutta tietoa
Itselleni jäi vierailusta hieman ristiriitaiset ajatukset - vieraita käsitteitä ja uutta tietoa tuli paljon, enkä tiennyt mihin juttuihin tarttuisin, ja mistä asioista tänne blogiin kirjoittaisin. Asiaa ei auttanut yhtää se, että mielestäni Niiraisen PowerPoint -esitys oli pitkä, monimutkainen (paljon taulukoita, kaavioita, luetteloita, lukuja, vieraita käsitteitä jne..) ja puuduttava. Ainakin selväksi tuli se, että ELY-keskus on laaja ja monipuolinen "toimija".  

Esiintyminen
Esiintyjänä Niirainen oli mielestäni hieman vaisu. Hän puhui aika hiljaa ja tasaisesti. Olisin toivonut enemmän tehosteita puheeseen sekä liikkumista ja elävyyttä esiintymiseen. Vaisusta esiintymisestä huolimatta Niiraisesta huomasi, että hän tiesi mistä puhui ja on oman alansa rautainen asiantuntija. 

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen sivuille pääset tutustumaan TÄSTÄ