KOLMOSRYHMÄ

Mirja Vänttinen, Pretax

7.11 vierailijanamme kävi Mirja Vänttinen Pretax:sta(taloushallinnon palveluyrityksestä). Vänttinen toimii tällä hetkellä Pretax:n Joensuun alueen johtajana. Hän on käynyt alun perin yo-merkonomi tutkinnon, mutta valmistui 2010 yliopistosta kauppatieteiden maisterina. Näiden lisäksi hän on suorittanut NKM-tutkinnon sekä MBI-tutkinnon. Vänttinen korosti esityksessään elinikäistä oppimista. Koulun penkiltä ei kukaan saa ammattipätevyyttä, vaan varsinainen oppiminen alkaa vasta työelämävaiheessa.

Suomessa on tällä hetkellä yli 4000 tilitoimistoa ja näissä 11 000 työntekijää. Yritysten koot vaihtelevat yhden ja viidenkymmenen välillä, mutta hyvin usein ne ovat juuri yhden hengen yrityksiä, sillä keskikoko on vain 1.5hlö.  Taloushallintoliittoon hyväksyttyjä tilitoimistoja on puolestaan 760 ja työntekijöitä heillä 4200. Näillä on asiakkaine peräti 120 000 yritystä.

Tilitoimistoala on tällä hetkellä muuttumassa ja pienillä yrityksillä on tänä päivänä vaikeuksia pysyä mukana kilpailussa. Tilitoimistoala on sähköistymässä kovaa vauhtia ja näin mm. laskuja voidaan käsitellä huomattavasti entistä nopeammin ja työvaiheita karsia pois. Sähköistyminen ei kuitenkaan ole ilmaista ja budjetti voi helposti tulla pienillä yrityksillä vastaan.

Kirjanpitovelvollisuus koskee kaikkia yrityksiä Suomessa ja siitä vastaa yritysjohto. Johto voi päättää hoitaako se itse kirjanpidon vai ulkoistetaanko se ammattilaisille. Kirjanpidon avulla saadaan selvillä mistä yrityksen rahat ovat tulleet ja mihin ne on käytetty. Kirjanpidon avulla yrityksen ja yrittäjän varat, menot ja tulot pidetään erillään toisistaan.

Vänttinen korostaa, että kirjanpitäjän tulee olla tarkka, täytyy olla kiinnostunut numeroista, pitää osata tulla asiakkaiden kanssa toimeen sekä tulee olla ammattitaitoa rahoituksesta, laskentatoimesta ja oikeudesta. Vänttinen sanoi, että kirjanpitäjän ammatti on tulevaisuudessa muuttumassa yhä enemmän asiakaslähtöiseen suuntaan, eikä tämän hetkinen kuva kirjanpitäjästä näppäilemässä päivästä toiseen kirjoituskonetta enää pidä paikkaansa. Tänä päivänä kirjanpitäjän ammatti alkaa olla ehkä hieman arvostetumpi kuin ennen, sillä hyvän tilitoimiston löytäminen yritykselle on ensiarvoisen tärkeää. Tilitoimistoilta edellytetään mm. tarkkuutta, ammattitaitoa, aikataulujen pitävyyttä, tehokkuutta ja selkeyttä.

Vänttisen mukaan tilitoimistoalalla voi ylentyä esimerkiksi seuraavalla tavalla: Tilitoistotyöntekijästä asiantuntija tehtäviin. Siitä esimiestehtäviin, jonka jälkeen hyviin konsultin hommiin ja lopulta yrityksen talousjohtajaksi. Käytännössä tämä ei kuitenkaan varmasti onnistu ilman lisäkoulutusta ja pitkää työkokemusta. Normaalilla kirjanpitäjällä palkka ei ole kuitenkaan kovin hyvä. Koulun penkiltä tullessa palkat pyörivät noin 2000 euron paikkeilla ja 2500 euroa alkaa olla jo hyvä palkka kirjanpitäjälle.

Vänttinen suuntasi hyvin esitystä myös selkeästi tradenomiopiskelijoiden työharjoitteluun ja opinnäytetyöhön. Heillä on tällä hetkellä neljä harjoittelijaa, jotka hoitavat mm. kirjanpitäjän tehtäviä, järjestävät asiakastapaamisia ja ottavat palautetta vastaan asiakkailta. Opinnäytetyön voi tehdä esimerkiksi asiakashuolenpidosta. Hyvän CV:n tekeminen on tärkeää. Vänttinen painotti henkilökohtaiseen kontaktiin pyrkimistä ja tuomaan omaa persoonaa esille. Myöhemmin työpaikkaa hakiessaan työkokemus on tärkeää ja etenkin harjoittelupaikan valitseminen on todella tärkeää.

Vänttinen oli esiintyjänä todella vakuuttava. Hän puhui selkeästi, kuuluvasti, itsevarmasti sekä asiantuntevasti. Power Point esitys toimi hyvin taustatukena, mutta pääpaino esityksessä oli kuitenkin esiintyjän kuuntelemisessa. Esitys oli mielestäni erittäin hyvä ja se antoi paljon lisätietoa tilitoimistoalasta sekä kirjanpitäjän työstä.